Chronicles Liian myöhäistä katua? 9.11.2025
Jumala on armollinen ja rakastava,
mutta kaikille meille tulee tilanne jolloin, on liian myöhäistä katua. Se on viimeistään silloin, kun ihminen kuolee. Mutta se voi tulla aiemminkin. Jumala lähetti Mooseksen, vapauttamaan Israelilaiset Egyptin orjuudesta. Faarao ei halunnut päästää, Israelia vapaaksi, ja paadutti sydämensä n. 7 kertaa. Sen jälkeen Jumala paadutti hänen sydämensä, tämä oli ”POINT OF NO RETURN”. Kun Jumala paadutti hänen sydämensä, oli liian myöhäistä katua.
Jer 15:1 Ja Herra sanoi minulle:
"Vaikka Mooses ja Samuel seisoisivat minun edessäni, ei minun sieluni
taipuisi tämän kansan puoleen. Aja heidät pois minun kasvojeni edestä, he
menkööt!
15:2 Ja jos he kysyvät sinulta: 'Minne meidän on mentävä?'
niin vastaa heille: Näin sanoo Herra: Joka ruton oma, se ruttoon, joka miekan,
se miekkaan, joka nälän, se nälkään, joka vankeuden, se vankeuteen!
15:3 Ja minä asetan heille neljänkaltaiset käskijät, sanoo
Herra: miekan surmaamaan, koirat raahaamaan, taivaan linnut ja maan eläimet
syömään ja hävittämään.
15:4 Minä panen heidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille
maan päällä Manassen, Hiskian pojan, Juudan kuninkaan, tähden, kaiken
tähden, mitä hän teki Jerusalemissa.
15:5 Kuka säälii sinua, Jerusalem, kuka surkuttelee
sinua, kuka poikkeaa kysymään sinun vointiasi?
15:6 Sinä olet hyljännyt minut, sanoo Herra, olet kääntynyt
pois; niinpä minä olen ojentanut käteni sinua vastaan, ja minä hävitän sinut.
En jaksa enää armahtaa.
15:7 Minä viskaan viskimellä heidät maan porteilla; minä teen
lapsettomaksi, minä hukutan kansani, kun he eivät ole teiltänsä kääntyneet.
Hätkähdyttävä kohta, on tässä se, että Jumala armahti Manassea 100 vuotta aiemmin.
2 Aik 33:9 Mutta Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään
enemmän pahaa, kuin olivat tehneet ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt
israelilaisten tieltä.
33:10 Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, mutta
he eivät kuunnelleet.
33:11 Niin Herra toi Assurin kuninkaan sotapäälliköt heidän
kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni koukuilla, kytkivät hänet
vaskikahleisiin ja veivät hänet Baabeliin.
33:12 Mutta ahdingossa ollessaan hän etsi Herran,
Jumalansa, mielisuosiota ja nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä.
33:13 Ja kun hän näin rukoili häntä, niin Jumala taipui ja
kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takaisin Jerusalemiin, hänen
valtakuntaansa. Silloin Manasse tuli tietämään, että Herra on Jumala.
Manasse vuodatti muummoassa sangen paljon viatonta verta. Juutalaisen perimätiedon mukaan hän surmautti jopa Profeetta Jesajan. Manasse kuitenkin nöyrtyi syvästi Isiensä Jumalan edessä. Manasse sai armon Jumalan edessä, kuitenkin kollektiivinen syntivelka painoi Jerusalemia. Suuri määrä viatonta verta oli vuodatettu, sitä ei Herra halunnut antaa anteeksi.
Kun teemme todellisen parannuksen, saamme anteeksi syntimme. Kuitenkin on meidän elettävä syntimme seurausten kanssa. Jos teet aviorikoksen, ja perheesi hajoaa, Jumala armahtaa sinua kun kadut ja teet parannuksen. Kuitenkin perheesi voi olla rikottu ja joudut elämään sen kanssa loppu elämäsi. Jos tuhlaat kaiken aikasi joutavaan, ja kuljet omia teitäsi. Voit ehkä tulla parannukseen ja katua syntiäsi. Jumala armahtaa sinua, ja voi uudistaa sinut. Kuitenkin käytetty aika en mennyt, etkä saa sitä takaisin. Kun kansakunnan syntivelka tulee täyteen, lähtee tuomio liikkeelle. Voi tulla sota, nälänhätä, rutto, tai joku muu kulkutauti. Kuten Korona virus. Silloin kun yksittäinen ihminen katuu syntiään ja tekee parannuksen. Jumala armahtaa häntä. Mutta entä kaikki muut? Ovatko kaikki tehneet parannuksen? Jumalan tahto on että kaikki pelastuvat;
1 Tim 2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
Tuomio jo on jo lähtenyt liikkeelle ja se ei peräänny. Kollektiivinen syntivelka painaa koko kansakuntaa ja tuomio tulee silti. Synnin seuraukset toteutuvat, synti on näin vakava asia. Ja Jumala on Pyhä.
Lisäksi Jumalan tuomio on puhdistava, se puhdistaa koko kansakunnan, mutta mukavat ja helpot päivät voivat olla pysyvästi ohi.
Room 6:20 Sillä kun olitte synnin
palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
6:21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt
häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
6:22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan
palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on
iankaikkinen elämä.
6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja
on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Haluatko olla vapaa vanhurskaudesta, vai haluatko olla vapaa synnistä?
Molempia et voi saada, tässä pitää valita. Haluatko seurata Jeesusta, vai haluatko kulkea omia teitäsi?
Jumalan kutsu on pyhitykseen, Jeesus sanoo seuraa minua. Hän ei tässä tarjoa meille vain pääsylippua taivaaseen. Hän haluaa johtaa ja johdattaa elämäämme. Usein synti mielletään aktiivisina tekoina, tämä on mielestäni kapea katseista ja hyödytöntä. Oikea tapa ajatella asiaa on ymmärtää että vakavampi synti on passiivisuus etsiä Jumalan tahtoa, ja haluttomuus seurata Jeesusta.
Todellinen parannuksen teko, ei ole vain pysähtyä synnin tiellä. Todellinen parannuksen teko vaatii täyskäännöksen. Ottaa uusi suunta, kääntää katse itsestään Jeesukseen. Lähteä seuraamaan Jeesusta, ja kilvoitella uskon tiellä. Jumala ei halua vain, tulla vierailemaan luoksemme. Hän haluaa elää meissä ja johdattaa meitä. Hän haluaa olla meille Herra. Herra on sellainen jota totellaan. Jonka tahtoa etsitään kaikessa. Onko Jeesus sinulle Herra?
Aiemmin tarkastelin kollektiivista syntiä. Nyt haluan tarkastella, kollektiivista parannuksen tekoa. Sitä kun kaikki uskovat tekevät parannuksen.
2 Aikakirja 7:14 mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.
Tämä lupaus koskee meitä, ja meidän maatamme. Kun uskovat kääntyvät, nöyrtyvät ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoita teiltänsä. Niin koko maa tulee terveeksi. Kun maa tulee terveeksi mitä kaikkea se voikaan pitää sisällään.
Mutta kääntyvätkö kaikki? Tekevätkö kaikki parannuksen, edes herätyksessä? Tai edes ahdistuksessa kuten sodassa? Jeremian kirjassa näemme esikuvan tästä, pieni jäännös oli jäänyt jäljelle maa kansan köyhiä. Kun Jerusalem kukistui ja Juuda vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Nebukadnessar oli asettanut, Gedaljan Ahikamin pojan, Juudan käskynhaltijaksi. Ismael oli murhannut hänet ja kansa oli peloissaan, peläten Babylonian kostoa.
Jer
42:19 Herra sanoo teille, te Juudan tähteet: Älkää menkö Egyptiin."
Se tietäkää, että minä olen tänä päivänä teitä varoittanut.
42:20 Te eksytitte itsenne, kun lähetitte minut Herran,
teidän Jumalanne, tykö sanoen: "Rukoile puolestamme Herraa, meidän
Jumalaamme; ja kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille,
niin me teemme sen".
42:21 Minä olen sen tänä päivänä teille ilmoittanut, mutta te
olette tottelemattomat Herran, teidän Jumalanne, äänelle kaikessa, mitä varten
hän on lähettänyt minut teidän tykönne.
42:22 Nyt siis tietäkää, että te kuolette miekkaan, nälkään
ja ruttoon siinä paikassa, johon te haluatte mennä, siellä muukalaisina
asumaan.
43:1 Mutta kun Jeremia oli loppuun asti puhunut kaikelle
kansalle kaikki Herran, heidän Jumalansa, sanat, jotka Herra, heidän Jumalansa,
oli lähettänyt hänet tuomaan heille - kaikki ne sanat, -
43:2 niin Asarja, Hoosajan poika, ja Joohanan, Kaareahin poika, ja kaikki
julkeat miehet sanoivat Jeremialle: "Sinä puhut valhetta; Herra, meidän
Jumalamme, ei ole lähettänyt sinua sanomaan: 'Älkää menkö Egyptiin, siellä
muukalaisina asumaan';
43:3 vaan Baaruk, Neerian poika, kiihoittaa sinua meitä vastaan antaakseen
meidät kaldealaisten käsiin tapettaviksi tai vietäviksi pakkosiirtolaisuuteen
Baabeliin".
43:4 Ja Joohanan, Kaareahin poika, ja kaikki sotaväen päälliköt ja kaikki kansa
olivat tottelemattomat Herran äänelle eivätkä jääneet Juudan maahan.
43:5 Niin Joohanan, Kaareahin poika, ja kaikki sotaväen päälliköt ottivat
kaikki Juudan tähteet, jotka olivat kaikista kansakunnista, jonne heidät oli
karkoitettu, palanneet asumaan Juudan maahan:
43:6 miehet, naiset ja lapset, kuninkaan tyttäret ja kaiken sen väen, jonka
Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, oli jättänyt Gedaljan huostaan, joka oli
Saafanin pojan Ahikamin poika, sekä profeetta Jeremian ja Baarukin, Neerian
pojan.
43:7 Ja he menivät Egyptin maahan, sillä he eivät kuulleet Herran ääntä. Ja
niin he tulivat Tahpanheeseen.
Vaikka kansa pelkäsi Babylonian kostoa, olisivat he voineet heti lähettää lähettiläät Babyloniaan, ilmoittamaan tapahtuneesta.
Ensin vaikuttaa lähes käsittämättömältä, ettei kansa tottele Herran ääntä. Mutta myöhemmin kurittomuuden syy selviää;
Jer 44:15 Mutta kaikki miehet, jotka
tiesivät vaimojensa polttavan uhreja muille jumalille, ja kaikki naiset, jotka
seisoivat siellä suurena joukkona, ja kaikki kansa, joka asui Egyptin maassa,
Patroksessa, vastasivat Jeremialle sanoen:
44:16 "Mitä sinä olet Herran nimessä meille puhunut,
siinä me emme sinua tottele;
44:17 vaan me täytämme joka lupauksen, mikä suustamme on
lähtenyt, poltamme uhreja taivaan kuningattarelle ja vuodatamme hänelle
juomauhreja, niinkuin teimme me ja meidän isämme, meidän kuninkaamme ja
ruhtinaamme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla; ja silloin meillä oli
leipää yltäkyllin, ja meidän oli hyvä olla emmekä nähneet onnettomuutta.
44:18 Mutta siitä asti, kun me lakkasimme polttamasta uhreja
taivaan kuningattarelle ja vuodattamasta hänelle juomauhreja, on osanamme ollut
kaiken puute ja hukkuminen miekkaan ja nälkään.
44:19 Ja kun me poltamme uhreja taivaan kuningattarelle ja
vuodatamme hänelle juomauhreja, niin miestemme luvattako teemme hänelle
uhrikakkuja, hänen kuvansa muotoisia, ja vuodatamme hänelle juomauhreja?"
Kyseessä oli epäjumalan palvonta. Lopulta tuho oli totaalinen.
1 Kor
10:20 Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he
uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette
osallisiksi riivaajista.
10:21 Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla
osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä.
10:22 Vai tahdommeko herättää Herran kiivauden? Emme kaiketi me ole häntä
väkevämmät?
Jumala on Pyhä. Emme voi laittaa häntä taskuumme kuin suklaa joulupukkia. Raamatun Jeesus halajaa Herran pelkoa;
Jes 11:2 Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden
ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.
11:3 Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta
korvan kuulolta,
11:4 vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan
nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa
henkäyksellä.
11:5 Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.
Meillä ei ole peittävää armoa. Meillä on vapauttava armo. Armo, joka on myös voima seurata Jeesusta.
Miten on sidoksien laita? Onko merkitystä sillä, onko ihminen sidottu, esimerkiksi huumaus aineisiin, tai johonkin lievempään. Kuten pelkoon tai passiivisuuteen? Jos sidokset kuitenkin estävät elämästä Jumalan kutsussa. Kutsumuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Jos kutsu jää kuitenkin tyhjäksi. Ei ole mitään väliä, oletko sidottu pelkoon, ihmisviisauteen, haureuteen, ahneuteen tai mihin lie.
Kuitenkin pelastus on Jumalan armosta;
Ef 2:4 mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren
rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,
2:5 on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen
kanssa - armosta te olette pelastetut -
2:6 ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut
meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa,
2:7 osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta,
hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.
2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se
on Jumalan lahja -
2:9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
2:10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä
varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Tässä kohtaa katson, että vain voitto riittää. Se että pääsemme perille asti.
Ilm 2:7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.'
Kommentit
Lähetä kommentti